Ilmaisulla tarkoitetaan käytöstä, jonka koira tekee löydettyään kuuman kohteen. Erityisesti harrastajapiireissä ilmaisuna on perinteisesti käytetty hyväksi koiran luontaisia käyttäytymismalleja, kuten haukkumista ja raapimista. Näitä lajityypillisiä käytöksiä hyödyntämällä voidaan hypätä yhden koulutusvaiheen ylitse ja yrittää säästää siten aikaa. Maan kaivamistahan ei yleensä tarvitse koiralle juuri opettaa. Harrastajalle varsinaiseen etsinnän harjoittelu voi olla niin houkutteleva ajatus, että koulutusta ei malteta tehdä huolellisesti vaihe vaiheelta. Yhtä usein syynä voi olla myös se, että koulutustekniikan tuntemuksessa on puutteita tai asioita ei vain ole huomattu ajatella laaja-alaisesti. Oikominen sieltä, missä aita on matalin, johtaa kuitenkaan harvoin parhaaseen lopputulokseen.
Luontaiset käyttäytymismallit ilmaisuna?
Ongelma luontaisten käyttäytymismallien käytöstä ilmaisuna on siinä, että koira esittää kyseisiä käytöksiä muussakin yhteydessä kuin varsinaista ilmaisua osoittaessaan. Tästä syystä koiranohjaajat saattavat puhua ilmaisulla olevan erilaisia vahvuuksia kuten; ”vahva” tai ”heikko” ilmaisu. Kielenkäytössä korostuu myös myös ns. koiranlukutaidon merkitys, arvioitaessa ilmaiseeko koira vai ei. Luontaisesti esiintyvien käytösten täydelliseen ärsykekontrolliin saaminen on sen vuoksi työlästä, ellei jopa aivan mahdotonta. Mikäli ilmaisun halutaan olevan luotettavuudeltaan 100%, on ehdoton ärsykekontrolli oltava tavoitteena. Ehdoton ärsykekontrolli tarkoittaa, että ilmaisukäytös esiintyy ainoastaan oikean ärsykkeen laukaisemana, ei missään muussa yhteydessä.
Ilmaisun käytännöllisyys
Toinen tärkeä seikka, joka on otettava huomioon ilmaisutapaa mietittäessä, on sen käytännöllisyys kyseisen löydön merkkaamiseen. Raapiminen on yleisesti ottaen erityisen ongelmallinen käytös siksi, että siitä jää jälki. Vai miten hyödylliseltä vaikuttaa raapimisilmaisu kantarellikoiralla? Entä miten pitkä virkaikä olisi pommikoiralla, joka raapimalla ilmaisee maamiinan sijainnin? Nenäkosketus voi olla tarkkaa merkkaamista vaativissa tilanteissa kullanarvoinen, mutta ampiaispesän terveydentilan selvittämisessä huono. Noutoilmaisu on tokossa sääntöjen vaatima käytös, mutta noutamalla ilmaisevan sienikoiran ei kannata erehtyä tunnistamisessa kertaakaan… Missä tilanteissa haukkumiselle voisi olla asiakasystävällisempiäkin ilmaisutapoja? Ilmaisutapaa onkin arvioitava kyseisen koiran luontaisten käyttäytymistapojen ja käyttökohteen mukaan. Haukkuminen voi olla ihan ok ilmaisu koirarodulla, joka ei tunnetusti hauku lainkaan. Rullailmaisu ei välttämättä sovi koiralle, jonka kierrokset nousevat tappiin välittömästi patukan nähdessään tai jonka kanssa aiotaan patukkaleikkejä harrastaa muissa yhteyksissä.
Harrastustoimintaan tällainen ilmaisun epämääräisyys ehkä käy, mutta jos tavoitellaan kustannustehokkuutta ja pyritään eliminoimaan mahdollisimman hyvin kaikki tarkkuuteen vaikuttavat inhimilliset tekijät kuten ”koiranlukutaito” pois, on ilmaisutapaan kiinnitettävä huomiota. On valittava sellainen käytös, jonka esiintyessä myös ulkopuolinen ja täysin ”koiranlukutaidoton” voi kertoa arvailematta, milloin koira ilmaisee. Koiran ollessa käyttäjästään riippumaton ja ilmaisun yksiselitteinen, lisää se myös koiran käyttömahdollisuuksia.
Hyvä suunnittelu, tarkka ilmaisu
Kannattaa miettiä myös sitä, missä asennossa koiran halutaan ilmaisevan. Rullaa se voi pitää suussaan seisaaltaan, istuen tai maaten. Ilmaisun tarkkuutta heikentää, jos se ilmaisee välillä istuen, välillä seisten. Hyvä sääntö kaikkien käytöksi en kouluttamisessa on piirtää lopputavoitteen näköinen käytös paperille. Jos piirroksesi koira istuu rulla suussaan, älä silloin vahvista rulla suussa seisomista tai makaamista.
Ilmaisutavan mietintään kannattaa siis käyttää hetki. Parhaita ilmaisutapoja ovat temput, jotka koiralle opetetaan ensimmäistä kertaa vasta ilmaisukäytökseksi. Vaikka täysin uuden käytöksen opettaminen voi tuntua tylsältä ja työläältä, on se pidemmän päälle tarkan ja tuloksia tuottavan hajutyöskentelyn kannalta vaivan arvoista. On myös muistettava, että harjuerottelua tehtäessä ilmaisu vahvistuu jatkuvasti. Sitä ei tarvitse suinkaan kouluttaa täydelliseksi, päinvastoin; jo rutinoituneeseen käytökseen on hankalampi saada liitettyä uutta käytöksen laukaisevaa ärsykettä, kuten hajua.
Videoesimerkissä ilmaisuksi on valittu rullailmaisu. Klippi on ensimmäisestä treenistä, jossa rulla on kiinnitettynä. Rulla on kaulapantaan kiinnitettävä esine, jonka koira ottaa suuhunsa löytäessään kuuman kohteen. Rullan käyttöä puoltaa mm. se, että se ei voi tehdä ”vapaa-ajallaan” valeilmaisuja, sillä rulla kiinnitetään vain etsinnän ajaksi. Patukka itsessään on myös koiralle merkityksetön väline, ennen kuin sille luodaan merkitys. Huonoina puolina on se, että monet koirat ottavat mielellään erilaisia esineitä suuhunsa. Patukat ovat myös monilla koirilla käytettäviä leikkivälineitä, joten välttämättä täysin neutraali esine se ei ole. Lisäksi patukan kaulaan kytkeminen saattaa tuntua aluksi joistain koirista epämiellyttävältä ja aiheuttaa luontaisen reaktion sen poistamiselle yrittämällä ottaa se suuhun. Esimerkkivideolla patukan nostoja otetaan ensin lattialta ja sen jälkeen pantaan kiinnitettynä.
Sinä koulutat, sinä päätät.
Ei voida sanoa, että jokin ilmaisutapa olisi ehdottoman väärä ja jokin toinen ehdottomasti oikea. On ainoastaan tarkoitukseen paremmin soveltuvia ja sitten niitä heikommin soveltuvia. Sinä koulutat, sinä päätät.